Kuukausi: syyskuu 2016

”Minä olen itsekäs. Minä olen rohkea.”

–Tris taipumustestin jälkeen valittuaan Uskaliaan (luku 5, sivu 38)

Outolintu -kirja oli lukukokemuksena kokonaisuudessaan hyvin viihdyttävä. Kirja oli mukaansatempaava ja jännittävä ja mielenkiintoisine henkilöhahmoineen, odottamattomine ratkaisuineen ja yllättävine käänteineen kirja ei päästänyt hetkeksikään otteestaan. Mihin kohtaan kirjassa ikinä pysähtyykin, lukija jää koko ajan miettimään ja odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämän vuoksi kirjan lukemista on todella vaikea lopettaa, joten ei ole mikään ihme, että kirja on niin suosittu kuin se tällä hetkellä on.

Kirja sai minut myös kiinnostumaan sen perusteella tehdystä elokuvasta, joka on niin ikään niittänyt paljon suosiota maailmalla, etenkin nuorten keskuudessa. Vaikka lähitulevaisuuteen perustuvat nuorten dystopia- ja scifi-romaanit ovat tällä hetkellä pinnalla ja Outolintu -trilogia voi hukkua niiden sekaan, se silti eroaa selvästi esimerkiksi Labyrintti- ja Nälkäpeli -trilogioista.

Oman kokemukseni perusteella voin suositella kirjaa lämpimästi. Sisältäen sopivassa suhteessa jännitystä, toimintaa ja romantiikkaa kirja sopii moneen makuun. Se on myös melko helppolukuinen, joten se sopii hieman kokemattomammillekin lukijoille.

Oman lukukokemukseni perusteella kirjan selkeästi mieleenpainuvin asia oli Trisin ja Neljän välinen suhde. Yleisestikin kirjoissa huomioni kiinnittävät kirjan eri henkilöiden väliset suhteet, joten Trisin ja Neljän välinen kemia ei jäänyt minulta huomaamatta. Heti heidän ensimmäisessä kohtaamisessaan, tyylistä jolla minäkertoja Tris kuvailee Neljää, huomaa, että heidän välilleen kehittyvästä suhteesta tulee hyvin keskeinen osa kirjan juonta. Myös silloin, kun heidän välillään ei ole vielä mitään erityistä, Trisin kiinnostus Neljää kohtaan nousee kirjan kerronnassa selkeästi esille. Myös Neljän tapa suhtauta Trisiin ja kohdella häntä poikkeaa hänen tavastaan kohdella muita.

Trisin ja Neljän alkaessa vähitellen tutustua toisiinsa heidän suhteensa syvenee ja he lopulta rakastuvat toisiinsa. Lukijoita, jotka ovat heti alussa huomanneet heidän välisensä kemian, tämä ei juurikaan yllätä, mutta kenties kiinnostaa sitäkin enemmän. Suhteen kehittyessä Tris ja Neljä oppivat tuntemaan toisensa kunnolla. Trisille selviää, millaista oli Tobias Eatonin elämä ennen kuin hän liittyi Uskaliaaseen ja miksi hän sai lempinimen Neljä, ja Neljä saa tietää, millainen oli Beatrice Prior ennen Uskaliaaseen liittymistä ja kutsumanimeä Tris, ja miksi hän ei voi kertoa kenellekään testituloksestaan.

Trisin ja Neljän suhde herättää paljon tunteita lukijassa ja saa kenties miettimään omia ihmissuhteitaan, missä asioissa keneenkin kannattaa turvautua ja keneen kannattaa missäkin asioissa luottaa.

Ominaisuus, jota Trisissä ihailen ja jonka haluaisin itsekin, on se, miten hyvin Tris tietää oman arvonsa ja paikkansa ja miten hyvin hän osaa pitää niistä kiinni. Olosuhteet, joissa Tris joutuu kirjassa elämään, ovat hyvin vaihtelevat, ja vaativat ihmiseltä niin henkistä, kuin fyysistäkin vahvuutta. Tris ei ehkä ole niinkään fyysisesti tarpeeksi vahva joka tilanteeseen, mutta hänen päättäväisyytensä, omanarvontuntonsa, joissain tapauksissa myös itsepäisyytensä sekä hänen joissakin tilanteissa haitaksi oleva uteliaisuutensa auttavat häntä selviämään, ja tietenkin hänellä on myös ystävänsä, erityisesti Neljä, joka tukee ja auttaa häntä tilanteessa kuin tilanteessa.

Ihailen erityisesti Trisin henkistä vahvuutta, jonka ansiosta hän onnistuu pitämään itsensä muiden mukana, vaikka hän on pienikokoinen ja fyysisesti melko heikko, tosin vain kirjan alussa. Koska hän on Vaatimattomasta, hän jäisi helposti näkymättömiin, joten hän osaa tarvittaessa pitää itsestään ääntä. Hän osaa myös tuoda esille heikkoutensa ja haavoittuvuutensa, eikä häpeä niitä tilanteissa, joissa niitä tarvitaan. Olisi mahtavaa osata sopeuta erilaisiin tilanteisiin ja käyttäytyä niihin sopivalla tavalla yhtä hyvin kuin Tris!

Kirjan päähenkilö Tris on luonteeltaan ja käytökseltään hyvin erilainen kuin hänen kuuluisi olla alkuperäisessä osastossaan Vaatimattomassa. Vaatimattomassa arvostetaan epäitsekkyyttä ja ajatellaan aina ensimmäisenä muiden etuja. Tris ei kuitenkaan ole itsekäs, mutta hän on temperamenttinen. Vaatimattomassa on tarkoitus pysyä muilta huomaamattomana, mutta Trisillä on vahvoja mielipiteitä ja hän haluaa tuoda ne esille, mikä näkyy kirjassa selvästi. Tris on myös epäitsekäs, mutta osastoa vaihdettuaan hän alkaa toimia enemmän omaksi edukseen ja ajatella enemmän omaa parastaan. Uskaliaassa hänestä paljastuu täysin uusi puoli, joka on rohkea, luonteeltaan kova ja periksiantamaton, mutta samalla hänessä näkyy myös Vaatimatonta, joka ottaa toiset ihmiset huomioon.

Vaatimattomuus näkyy myös Trisin puhetavassa. Jos sitä vertaa hänen ystäviensä puhetyyliin, se ei ole läheskään yhtä kova. Osa hänen ystävistään sanoo suoraan, mitä ajattelee jostakin asiasta tai henkilöstä, ja vaikka Triskin tuo mielipiteensä hyvin esille, hän ei loukkaa muita. Tris myös puhuu hyvin yksinkertaisesti ja osaa sanoa asiat lyhyesti. Trisin puhetta on helppo ymmärtää ja sen vuoksi myös mukava lukea.

Outolintu -kirja on pullollaan käännekohtia, ja juoni on lähes koko ajan ennalta arvaamaton. Ensimmäinen käännekohta tapahtuu heti kirjan alussa, kun Tris osallistuu taipumustestiin, jossa selviää, mihin viidestä osastosta (Uskalias, Vaatimaton, Sopuisa, Rehti, Terävä) hän sopii parhaiten. Tris ei kuitenkaan saa testistä selkeää tulosta, joten hän joutuu valitsemaan ja valitsee Uskaliaan, kaikkia lukijan odotuksia vastaan.

Kirjassa tapahtuu koko ajan pieniä käännekohtia, joista suurin osa ei sinällään vaikuta kirjan sisältöön tai juonen kulkuun. Näihin lukeutuu muun muassa kohtaus, jossa Trisin ystävä on väittänyt vastaan Uskaliaan johtajalle, Ericille, ja rangaistuksena hän on joutua maalitauluksi Neljän heittäessä tätä veitsillä, mutta Tris menee väliin ja joutuu lopulta itse maalitauluksi.

Keskeisin käänne juonessa on minusta kuitenkin se, kun Tris eräänä yönä herää ja huomaa, että kaikki muut Uskalias-kokelaat ovat lähteneet makuusalista. Lähdettyään etsimään heitä hän huomaa, että koko osasto on menossa kohti Vaatimattoman kaupunginosaa aikomuksenaan hyökätä sinne. Kukaan ei kuitenkaan ole oma itsensä, vaan jokaiseen on pistetty ruiske, joka kyllä pitää ihmisen hereillä, mutta kadottaa tietoisuuden siitä, mitä hän on tekemässä. Se saa heidät myös tottelemaan jokaista saamaansa käskyä. Tästä alkaa sota, joka jatkuu romaanitrilogian seuraavissa osissa.

Outolintu-kirjan päähenkilö ja tätä kautta myös keskeisin henkilö on Beatrice Prior, jota myöhemmin aletaan kutsua nimellä Tris. Tris kuuluu Uskalias -nimiseen osastoon, vaikka taipumustestin perusteella hän on niin kutsuttu ”divergentti” eli mikään osasto ei ole hänelle täysin sopiva. Kirja on kerrottu minäkertojalla Trisin näkökulmasta.

Trisin lisäksi kirjan keskeisimpiä hahmoja on Trisin valmentaja Tobias Eaton, josta myöhemmin tulee myös Trisin poikaystävä. Tobias tunnetaan kirjassa parhaiten lempinimellä Neljä.

Muita Trisin ystäviä ovat mm. Christina, Uriah ja Will, jotka ovat Uskaliaan kokelaita, kuten Tris.

Trisillä, kuten monien muidenkin kirjojen päähenkilöillä, on totta kai myös vihollisia. Heistä pahin on Terävä -nimisen osaston edustaja Jeanine Matthews, joka vainoaa Trisiä ja muita divergenttejä.

Toinen Trisin vihollinen on Uskaliaan johtaja Eric, joka työskentelee salassa Jeanine Matthewsille ja auttaa tätä divergenttien löytämisessä ja tuhoamisessa.

Luen tällä hetkellä kirjaa nimeltä Outolintu, jonka on kirjoittanut yhdysvaltalainen nuortenkirjailija Veronica Roth. Romaani on ensimmäinen osa Outolintu -trilogiaa ja sen on julkaissut Yhdysvalloissa HarperCollins Children’s Book vuonna 2011 ja Suomessa sen on julkaissut kustannusosakeyhtiö Otava vuonna 2014.

Kirja sijoittuu tulevaisuuden maailmaan, jossa ihmiset ovat jakautuneet osastoihin sen perusteella, minkä he uskovat tuhonneen maailman ja ajaneen sen siihen tilaan, jossa se on nyt. Sopuisan mielestä sen on tehnyt ihmisten välinen epäsopu, Rehdin mielestä epärehellisyys, Terävän mielestä tyhmyys, Uskaliaan mielestä pelkuruus ja Vaatimattoman mielestä itsekkyys.

Kirja kertoo 16 -vuotiaasta Tris Priorista, jonka on tullut aika selvittää osasto, johon todella kuuluu. Testi ei kuitenkaan toimi Trisin kohdalla, ja hän joutuu valitsemaan itse osastonsa. Hänen on elettävä äärimmäisessä varovaisuudessa, koska kenenkään ei pidä saada tietää hänen tulostaan, tai hän saattaa itsensä ja rakastamansa ihmiset suureen vaaraan.